maanantai 18. joulukuuta 2017

Janet Evanovich: Takedown Twenty (Stephanie Plum #20)

Janet Evanovich:
Takedown Twenty
184 s.
Bantam Books 2013
e-kirja kirjastosta

It was late at night and Lula and I had been staking out Salvatore Sunucchi, better known as Uncle Sunny, when Lula spotted Jimmy Spit.

Joululoma! Ja sellainen olo, että nyt kaipaa hömppäkirjallisuutta. Minun hömppääni ovat muun muassa nämä Janet Evanovichin Stephanie Plum-kirjat. Käännöksissä ollaan muistaakseni jossain sarjan 11. osan paikkeilla, Helmetin OverDrivesta löytyy englanniksi jo 24 osaa. Tiedä sitten käännetäänkö sarjaa ikinä loppuun saakka, mutta onneksi se ei haittaa minua.

Näissähän on siis ideana se, että reilu kolmekymppinen Stephanie ajautuu rahapulassa palkkionmetsästäjäksi serkkunsa firmaan. Hän saa yleensä kohteensa kiinni, mutta matkan varrella on uskomattomia kommelluksia. Siinä sivussa häntä piirittävät komea poliisi Joe Morelli ja Trentonin ikioma Batman, kuumaakin kuumempi Ranger. Minua kirjoissa viehättää etenkin niiden huumori ja värikäs henkilögalleria. Löytyy muun muassa mafiosoja, teurastajia, kiukkuisia mummoja ja prostituoituja.

Tällä kertaa löytyy myös kirahvi. Stephanien ja hänen sidekick-kaverinsa Lulan pääasiallinen tehtävä on etsiä Sunny-setä, joka ei ilmaantunut oikeudenkäyntiinsä. Huonoksi onneksi Sunny on puolen Trentonin rakastama ja loppujen pelkäämä mafioso, jonka olinpaikkaa kukaan ei halua kertoa. Ei myöskään Stephanien melkein kihlattu Morelli, jonka kummisetä Sunny on. Naapurustossa piileskelee myös kirahvi, jota kukaan ei tunnusta nähneensä.  


Lula slung the bag over her shoulder to take for a test drive, and a giraffe loped past us. It continued on down the road, turning at Sixteenth Street and disappearing into the darkness.

"I didn't see that," Lula said.

"I didn't see that neither," Spit said. "You want to buy this handbag or what?"
(s. 6)


Alkuasetelma on siis ihan älytön, mutta juuri sillä tavalla josta pidän. Ei tältä sarjalta kannata odottaa turhaa vakavuutta (vaikka sitäkin ajoittain löytyy, koska Stephanie metsästää myös raakoja sarjamurhaajia) tai kaavasta poikkeamista. Suunnilleen ainoat asiat, jotka saattavat välillä muuttua, ovat Stephanien ja hänen läheistensä ihmissuhdetilanteet. Tässä osassa Stephanie on jo kohtuullisen vakavassa suhteessa Morellin kanssa, mutta pikkuhiljaa hänestä alkaa tuntua ettei vakaa ja värikkään italialaissuvun ympäröimä omakotitaloelämä olekaan häntä varten.

Tämä osa ei ollut sarjan hauskimmasta päästä, mutta kyllä sen parissa ihan hyvin silti viihtyi kunhan laittoi aivot narikkaan ja otti rennon asennon sohvalla. Voi olla, että jatkan sarjan parissa toisen kirjan heti tähän perään.


Haasteet:
*Helmet-lukuhaaste 2017 - 7. salanimellä tai taitelijanimellä kirjoitettu kirja [43/50]

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti